This Time For Africa "Africa" - virtuaalihevonen



Virallinen nimi  This Time For Africa Rekisterinumero  VH11-021-0094
Sukupuoli tamma Painotus kouluratsastus
Rotu trakehner Koulutustaso re: 100 cm ko: Grand Prix
Syntymäaika 11.05.2010 Kasvattaja Sofie Hoffman, Saksa
Säkäkorkeus 166 cm  Omistaja VRL-09079

Photobucket Photobucket Photobucket Photobucket

Kuvien © TGH, thanks!
Africa on täyttänyt kolme vuotta 11.09.2010 ja ikääntyy oman ikääntymisen mukaisesti.

Historiaa

African löysin ollessani vierailulla isotätini luona Saksassa. Aluksi matkan piti olla pelkkä rento kyläily tädin suuressa ja taideaarteita pursuavassa kartanossa, mutta täytyy kai myöntää, että jo pakatessani romppeitani matkaa varten minulle tuli taka-ajatuksia - samalla kun lomailisin Saksassa, voisin käydä pyörähtämässä saksalaisilla puoliverikasvattajalla metsästämässä uusia kykyjä Twisty Puzzleen. Saksaan päästyäni lähdin ensimmäiseksi tapaamaan vanhaa tuttuani, Jeremias Macnairia, jolta olin ostanut kaksi erittäin hyvin menestynyttä kouluratsua muutama vuosi sitten. Jeremias kertoi minulle, että hänen vaimonsa sisarella oli eräs todella mielenkiintoinen, nuori kouluratsun alku myynnissä. Silkkaa uteliaisuuttani lähdin Jeremiaan kanssa katsomaan tätä tammaa, johon ihastuin välittömästi. Siro, hyväluonteinen ja liikkeiltään mainio This Time For Africa oli erittäin kiinnostava myös sukunsa puolesta - tamman suvusta löytyi peräti Afrikassa asti syntyneitä ja vaikuttaneita trakehnereja! Olin jo ennen koeratsastusta varma, että tarjoaisin Africalle kotia, mutta koitettuani ratsastaa tammalla olin täysin myyty. Näin ollen Africa muutti Twisty Puzzleen, kun palasin lomaltani takaisin kotoisaan Amerikkaan.

Luonnekuvaus

This Time For Africa, eli tuttavallisemmin kutsuttuna Africa tai Rica, on elämäniloinen ja kiltti tamma, jonka kanssa on yleensä mukava ja helppo työskennellä. Huonoina päivinään Africa osaa toki olla myös erittäin tuittupäinen ja tammamaisesti kiukutteleva, mutta näitä päiviä tammalla on erittäin harvoin ja yleensä työskentely tamman kanssa sujuu jouhevasti eikä ongelmia synny. Yhteistyöhaluisesta ja yleisesti mukavasta luonteestaan huolimatta Africa ei ole kaikkein helpoimpia hevosia. Tamma on varsinkin ratsastettaessa melko herkkä, ja kovat otteet saavat sen jännittyneeksi ja toisinaan jopa uppiniskaiseksi. Oikein, hellästi ja rennosti käsiteltynä Africa on kuitenkin ahkera ja nöyrä hevonen niin ratsastettaessa, hoitaessa kuin muutenkin käsiteltäessä. Muiden hevosten kanssa trakehner tulee toimeen hyvin, mutta silloin harvoin, kun tamma on huonolla tuulella, se on kärkkäämpi ojentamaan hevostovereitaan ja toisinaan jopa antamaan näille kaviosta. Africa työskentelee hyvin riippumatta siitä, onko käsittelijänä tuttu vai vähän vieraampi ihminen. Tamma tutustuu helposti uusiin ihmisiin, ja hörisee tuttavallisesti talliin saapuville vieraille, välittämättä siitä, ovatko nämä hevoselle itselleen tuttuja vaiko eivät. Sen, millä tuulella Africa on, huomaa jo kaukaa. Jos sattuu niin huono säkä, että tammalla on huono päivä, sen huomaa onneksi jo kaukaa. Jo aamuruokia jakaessa Africa näyttää nyrpeää naamaa, potkaisee karsinan ovea ja kääntää takamuksensa ruokia jakavaa ihmistä kohti. African kiukuttelua katsotaan ehkä vähän enemmän läpi sormien kuin muiden hevosten tuittuilua, sillä sitä sattuu niin harvoin ja yleensä tamma on kuitenkin hyväntuulinen ja ihmisystävällinen. Kaiken kaikkiaan tamma on erittäin lahjakas ratsu kouluratojen puolella ja muutenkin miellyttävä hevonen.

African hoitaminen on helppoa. Yleensä tamma kurkistelee korvat hörössä karsinastaan paikalle harjapakin kanssa saapuvaa ihmistä, ja päästää tämän muitta mutkitta sisään karsinaansa. Miltei aina Africa jaksaa seistä kiltisti paikallaan harjauksen ajan, mutta silloin, kun neiti on vauhdikkaammalla tuulella, se pyörimään ympyrää ja tällöin tamma kannataa sitoa kiinni karsinaan tai viedä käytävälle hoidettavaksi. Africaa harjatessa on syytä muistaa pitää yllä rento harjaustahti ja olla painamatta liikaa. Kovat harjat tai liika painaminen saavat tamman hermostuneeksi, ja silloin harjaaminen vaikeutuu huomattavasti. Africa arastelee varsinkin päätään, ja sitä harjatessa on syytä olla erityisen varovainen. Kisapäivinä tamman herkän hipiän kanssa onkin aina hieman ongelmia, kun häntään ja harjaan pitäisi pykätä häikäisevän upeat palmikot, ja Africa hermostuu jo letityksen ensimmäisen kymmenen sekunnin aikana. Trakehner nostaa koipensa ylös yleensä ilman erillistä kehotusta, ja hoitaja pystyy putsaamaan sen kaviot rauhassa. Satulan nähdessään Africa innostuu selkeästi, muttei ryhdy kuitenkaan esittämään riverdancea karsinassaan. Satulaa saa asetella ja mallailla selkään tuntikausia - Africa jaksaa odottaa. Satulavyön kiristelyyn tamma ei reagoi mitenkään erityisesti - toisinaan se saattaa hieman luimistaa korviaan, mutta joinan päivinä neiti seisoo paikoillaan kuin patsas korvaansa lotkauttamatta. Kuolaimet Africa nappaa suuhunsa hanakasti, eikä suitsien laittamisen kanssa ole yleensä mitään ongelmia.

Taluttaessa tamma kulkee pää pystyssä, reippaasti taluttajaa seuraten. African taluttaminen on helppoa, sillä se ei hyppele narun päässä turhan lujaa eikä jää puolimatkaan haaveilemaan omiaan. Tammalle ei tarvitse jättää riimua päähän, sillä se antaa tarhasta nopeasti ja helposti kiinni saapuen jo taluttajan nähdessään portille odottamaan. Sateella, kylmällä tai muuten huonolla säällä Africa saattaa olla hieman hanakammin tulossa sisään, ja kun sitä ollaan viemässä ulos huonolla säällä, tamma ei mene ovesta ulos, ennen kuin on saanut loimen päälleen, ja silloinkin hieman nyrpistellen. Eläinlääkäriin ja kengittäjään neiti suhtautuu jo tuttavallisesti, ja osaa käyttäytyä esimerkillisesti näiden käsittelyssä. African lastaaminen on myös yleensä hyvin helppoa, sillä tamma astelee traileriin reippaasti ilman niskurointia. Africa on myös matkan ajan trailerissa hyvin rauhallisesti, ja toisinaan tamma onnistuu myös rauhoittamaan muita samassa trailerissa matkustavia, hieman hermostuneempia hevosia.

Ratsuna Africa on hyvinä päivinään erittäin osaava, lahjakas ja kuuliainen. Silloin, kun huonotuulisen tamman selkään kapuaa ratsastaja, luvassa on totaalinen katastrofi. Trakehner pistää vastaan, kiukuttelee, luimistelee, ei liiku kun pyydetään ja liikkuu kun ei pyydetä. On todellinen onni, että Africalla on huonoja päiviä vain muutaman kerran puolessa vuodessa ja suurimmaksi osaksi tamma käyttäytyy niin salonkikelpoisesti, että Monacon rannikolla kohoavien kartanoiden seurapiiriprinsessatkin olisivat kateellisia. Africa on helppo saada taipumaan muotoon ja peränantoon. Tamma kuuntelee hieman paremmin pidättäviä apuja, ja toisinaan sitä joutuu ratsastamaan enemmän eteenpäin. Paljon ratsastajan ei kuitenkaan tarvitse kuitenkaan ahkeroida, ja yleensä African saa kulkemaan loistavasti eteenpäin ilman sen suurempia ponnisteluja. Tamma kuuntelee pieniäkin apuja hyvin, ja vaikka ratsastaja antaisi vahingossa hieman sekavia apuja, Africa osaa yleensä hahmottaa, mitä pitää tehdä. Suvun lahjakkailta kouluratsuilta perityt askellajit tammalla ovat matkaa voittavat, pitkät, ratsastajalle erittäin mukavat ja myös melko komean näköiset.

Kilpailuissa trakehnerin käyttäytyminen ei juuri poikkea kotioloista. Hetken aikaa tamma saattaa katsella ympärilleen uteliaan oloisena, mutta hyvin pian se on täysin rauhallinen ja kuin kotonaan kilpailujen vilskeessä. Muista hevosista Africa ei paljoakaan välitä, mutta komeat ja lihaksikkaat oriherrat saattavat saada sen keskittymisen hieman herpaantumaan varsinkin lämmittelyalueella. Radalle päästessään Africa keskittyy kuitenkin taas täysillä, ja yrittää parhaansa kuten kunnon kilparatsun kuuluukin. Suorituksen jälkeen tamma yleensä jaksaa taas olla utelias ja kiinnostunut muista hevosista, tie mistä sekin sitten johtuu.

Sukutaulu ja -selvitys

i Ziguinchor GER ii Malibu Beach Nightmare iii Million Miles Away
iie Cherry Bomb
ie Zangalewa iei Walkie Talkie
iee Saldanha
e African Dream ei Bad Boy Boogie eii City Boy Blues
eie Jungle Drum
ee Sister Europe eei Getaway
eee Mother Gaia

African isä on hienoista, mutta melko tuntemattomista trakehnerlinjoista polveutuva Ziguinchor GER. Tämä afrikkalaisen kaupungin mukaan nimensä saanut ori on luonteeltaan miehekäs, kiivas ja temperamenttinen. Grand Prix-tasolla Euroopassa kilpaillutta Ziguinchoria on käytetty runsaasti jalostukseen - sillä on yhteensä neljäkymmentä jälkeläistä ympäri maailman. Paljon ulkomaalaisia tammoja astunut Ziguinchor on menestynyt myös näyttelyiden puolella - herra on kantakirjattu I-palkinnolla, ja se on saanut lukuisia palkintoja näyttelyistä aina varsasta saakka. Jo varsana varsin lahjakkaaksi todetulla Ziguinchorilla on erittäin upeat, matkaa voittavat ja korkeat askeleet, joista se on saanut paljon kiitosta Euroopan koulutuomareita, ja joita se on myös periyttänyt lukuisille jälkeläisilleen, kuten Africalle. Suuresta jälkeläismäärästään huolimatta Ziguinchor ei ole vielä kovinkaan korkeassa iässä verrattuna muihin monta jälkeläistä jättäneihin siitosoreihin, joten on oletettavissa, että ori tulee saamaan vielä muutamia jälkeläisiä lisää.

Malibu Beach Nightmare, African isänisä, on poikansa tavoin erittäin äijäimäinen ja kiivasluonteinen oriherra, joka on vaikuttanut jalostuksessa Saksassa ja Iso-Britanniassa. Musta, isokokoinen, melko raskasrakenteinen ja lähemmäs 170 senttinen ori herätti paljon huomiota rakenteensa lisäksi myös lahjoillaan kouluratsastuksen puolella. Malibua ei harmillisesti käytetty kovinkaan paljoa jalostukseen, sillä sen kiivas luonne ja iso koko arveluttivat tammanomistajia ja kasvattajia. Varsoja ori sai kuitenkin kymmenen kappaletta, joista vain yksi on tamma. Muutama Malibun varsoista, kuten Ziguinchor, on kohonnut huimaan maineeseen, ja tänä päivänä kasvattajia harmittaa se, että Malibulla ei ole enempää jälkeläisiä, ja siksi orin jälkeläisten varsat ovatkin haluttuja ja kiinnostavat ihmisiä. Suuren, Iso-Britannialaisen puoliverisiittolan kasvattama Malibu jouduttiin harmillisesti lopettamaan orin kompastuttua tarhassa ja jalan murruttua niin pahasti, ettei mitään ollut tehtävissä.

Yleispainotteinen, sekä este- että kouluratsastuksessa kilpaillut rautias Million Miles Away oli luonteeltaan orimainen, muttei yhtä kiivas ja testosteronia pursuava kuin poikansa. Vaikka ori kilpaili myös esteratsastuksen puolella, sillä oli selkeästi enemmän lahjoja kouluratsastukseen. Walesin nummilla sijainneelta, pieneltä tilalta huutokaupassa lontoolaiseen hienostotalliin myyty Million sai elämänsä aikana kuusi jälkeläistä, joista neljä oli tammoja ja kaksi oreja. Kaikki orin jälkeläiset ovat osoittaneet potentiaalia kouluradoille, ja niille ovat periytyneet Millionin reippaat ja korkeat askeleet sekä suuri koko.

Cherry Bomb oli kipakka, diivaileva ja tamma isolla T:llä. Kouluratsastuksessa jonkin verran kilpaillut neiti antoi hevostoverien maistaa kaviota tai hampaita erittäin helposti, ja huonoina päivinä ihmisetkin saattoivat saada kavion jalkansa päälle tai hampaat hihaansa. Pienikokoinen Cherry korvasi kokonsa suurella egollaan, ja siitä tamma olikin erityisen tunnettu kotitallissaan. Cherry oli erittäin kaunis ja hyvärakenteinen tamma, ja se kantakirjattiin II-palkinnolla jo nuoressa iässä. Varsoja puoliverinen ei saanut kovinkaan montaa - vain kolme kappaletta. Cherry periytti varsoilleen napakkaa luonnettaan ja hyvää rakennettaan.

African isänemä, Zangalewa on erittäin mielenkiintoinen tapaus, ja yksi syy, miksi ostin African itselleni, on juuri tämä hevonen. Todella erikoisista oloista lähtöisin oleva Zangalewa on kilpaillut jonkin verran kouluratsastuksessa, ja saanut tuomareilta hyvää palautetta käyttäytymisestään ja askeleistaan. Zangalewa syntyi Afrikassa eurooppalaisesta isästä ja afrikkalaisesta emästä. Hyvin pian tamman omistaja kuitenkin muutti takaisin synnyinseudulleen Saksaan afrikkalaisen miehensä kanssa, joka omisti Zangalewan emän. Luonteeltaan tamma oli African tapaa rauhallinen, leppoisa ja ihmisrakas otus, jonka kanssa on helppo ja mukava työskennellä. Zangalewalla on vain kaksi jälkeläistä, ja siitäkin syystä Africa oli hyvin mielenkiintoinen lisäys hevoskantaani.

Walkie Talkie oli tummanruunikko, alunperin Iso-Britanniasta peräisin oleva trakehnerori päätyi Afrikkaan saksalaissyntyisen omistajansa mukana tämän lähtiessä toiseen maanosaan rakkauden perässä. Siellä Walkie Talkie vietti jokusen vuoden, mutta palasi takaisin Eurooppaan, vaan tällä kertaa Iso-Britannian sijasta Saksaan. Afrikassa asuessaan ori ehti saada kaksi jälkeläistä, mutta myöhempinä vuosinaan Walkie on saanut seitsemän lisää. Luonteeltaan herra oli säyseä, mutta huonolla tuulella ollessaan varsinainen pirulainen. Säkäkorkeutta Euroopassa muutamia kouluratsastuskilpailuita kiertäneeltä Walkie Talkielta löytyi 168 senttiä.

Saldanha polveutuu harvinaisista, Euroopasta vuosia sitten tuoduista afrikkalaisista trakehnerlinjoista. Tamman varsoja on liikkeellä sekä Afrikassa että Euroopassa, sillä omistajansa rakastuttua eurooppalaiseen Saldanha siirrettiin Saksaan, jossa se sai vielä kaksi varsaa kolmen Afrikassa syntyneen lisäksi. Yksi Afrikassa syntyneistä varsoista, Zangalewa, tuotiin Saldanhan mukana Saksaan. Hyväluonteinen, kiltti mutta erittäin energisen ja vauhdikkaan Saldanhan varsat on nimetty Afrikka-teeman mukaan, ja tämä teema on jatkunut useammassa polvessa, kuten African nimestä voi huomata. Perinnettä, edesmenneitä hevosia ja vanhoja, harvinaisia linjoja kunnioittaakseni minäkin olen päättänyt nimetä African varsat saman teeman mukaan.

"Amerikkalaisen unelman" toisenlaisesta versiosta nimensä saanut African Dream on kaunis ja lahjakas kouluratsutamma, joka kilpaili jonkin verran kouluratsastuksessa Intermediate-tasolla hyvällä menestyksellä. Luonteeltaan African Dream on hyvin säyseä, luotettava ja seurallinen tamma, jonka kanssa kuka tahansa pystyi työskentelemään täysin ongelmitta. Pieni kokoinen African Dream siirtyi vain muutaman kauden kilpailtuaan jalostuksen puolelle, ja sai yhteensä neljä varsaa. Sirorakenteinen tamma miellytti myös näyttelytuomareita, ja se on kantakirjattu II-palkinnolla. African Dreamilla oli, lyhyet askeleet, joihin ratsastajan on melko haasteellista mukautua.

Bad Boy Boogie on ehdottomasti yksi African suvun menestyneimmistä nimistä. Tämä tummanruunikko ori on menestynyt hyvin kouluradoilla Euroopassa, ja se on tunnettu komeasta ulkomuodostaan, ja ryhdikkäistä ja notkeista askelistaan. Bad Boy Boogien kasvattajassa oli ilmeisesti ennustajan vikaa, sillä trakehnerista kasvoi todellinen pahis. Tammojen perään huuteleva, taluttaessa miltei seinille hyppijä, ainainen aitojen yli karkaaja ja karsinan oven potkimisen kolminkertainen maailmanmestarija Bad Boy Boogie toimi kuitenkin radalla erinomaisesti ja kuuliaisesti. Muutaman tietyn ihmisen kanssa ori käyttäytyi myös käsiteltäessä hyvin, mutta jotkut eivät tulleet Bad Boy Boogien kanssa ollenkaan toimeen, ja luopuivat toivosta jo ensimmäisellä kerralla oria käsitellessään. Hieno ori kantakirjattiin I-palkinnolla, ja se oli suosittu nimi jalostuksessa omana aikanaan. Varsoilleen Bad Boy Boogie on periyttänyt niin askeliaan, luonnettaan kuin ulkonäköäänkin.

City Boy Bluesilla oli samanlainen luonne kuin maineeseen nousseella pojallaan. Ori ei noussut yhtä suureen valokeilaan, eikä kilpaillut yhtä menestyksekkäästi, mutta kisasi kuitenkin parhailla kausillaan kouluratsastuksessa vaativalla tasolla Saksassa ja Belgiassa. Punaruunikko City Boy Blues varttui pienellä ratsutallilla, josta se myytiin nuorena eteenpäin vasta perustetulle, suurelle tilalle, joka kuitenkin meni nopeasti konkurssiin, ja ori palasi takaisin kasvattajalleen, jonka luona se kilpaili parhaat kautensa ja vietti eläkepäivänsä. Jalostukseen City Boyta ei juurikaan käytetty - se jätti maailmaan vain kolme varsaa.

Piirteet, jotka Africa on perinyt emältään, ovat lähtöisin jo emänisänemältä, Jungle Drumilta, joka muistuttaa hyvin paljon tammaa itseään ja tämän emää. Erittäin kiltti, ihmisrakas ja elämäniloinen Jungle Drum varttui Skotlannissa pienellä tallilla, josta se myytiin Saksaan. Jungle Drum ylsi kouluratsastuksessa vaativalle tasolle, ja se kilpaili muutaman kauden erittäin hyvällä menestyksellä. Tammalta kuitenkin murtui jalka kesken kisakauden, ja se jäi loppukaudeksi pakkolomalle. Jungle Drumin oli tarkoitus kilpailla vielä muutama vuosi ennen varsojen teettämistä, mutta kohtalo puuttui kuitenkin peliin. Trakehnerin jalka ei parantunut koskaan kunnolla - harrastekäyttöön tamma sopi, mutta korkeiden koululuokkien ratsuksi siitä ei enää jalkavamman takia ollut. Jungle Drum sai neljä varsaa, joista vain yksi oli ori.

Sister Europe on omanarvonsa tunteva ja toisinaan hieman itsepäiseksi heittäytyvä tamma, joka kilpaili omistajansa kanssa menestyksekkäästi aina Grand Prix-tasolla asti. Sister Europe oli jo nuorena hieman enemmän työtä vaativa hevonen, mutta ammattimaisessa koulutuksessa ja käsittelyssä tammasta muotoutui hyvin kuuliainen ja taitava kouluratsu. Sister Europen kipakahko luonne ei periytynyt sen omille jälkeläisille, mutta jälkeläisten varsoissa on havaittavissa hyvin samanlaisia piirteitä kuin saksalaisella trakehnerilla oli.

Getawayn elämä on ollut yhtä vuoristo rataa alusta saakka. Ukrainalaisen trakehnerkasvattajan tamma myytiin Saksaan, ja se synnytti pienen orivarsan. Tamma menehtyi hyvin pian, ja varsa jäi yksin maailmaan. Sen kuitenkin otti siipiensä suojaan toinen tamma, jonka varsa oli menehtynyt vain muutama päivä siitä, kun Getawayn emä oli kuollut. Ratsukoulutuksen alkaessa ori myytiin uuteen kotiin, jossa sitä käsiteltiin erittäin kovin ottein. Lahjakkaasta, hyvistä eurooppalaisista linjoista peräisin oleva Getaway muuttui hermostukseeksi, ja alkoi lopulta kapinoida ihmisiä vastaan riehumalla ja rellestämällä. Ori myytiin yhä uudelleen ja uudelleen, mutta lopulta sen osti ongelmahevosia vuosia käsitellyt mies, jonka käsittelyssä Getawaysta muuttui täysin toinen hevonen. Vähitellen orin luottamus ihmisiin palautui, ja se pääsi kilparadoille näyttämään taitojaan, ja periyttämään jälkeläisilleen lahjakkuutta koulukentillä.

Mother Gaia oli nimensä mukainen tamma - todella ystävällinen, kiltti ja varsoilleen erittäin huolehtiva ja äidillinen. Usein tamma otti tallille uusina asukkaina saapuvat nuoret hevoset siipiensä suojaan ja puolusti näitä hierarkisella tammalaitumella. Gaia aloitti kilpailemisen hyvin nuorena, mutta lopetti sen vain muutaman vuoden jälkeen siirtyen kokonaan siitostammaksi. Ruunikko Gaia periytti varsoilleen hyvää ja yhteistyöhaluista luonnetta sekä väritystään.

Kilpailukalenteri

Päivämäärä Jaos Kutsu Luokka Sijoitus
18.12.2010 KRJ Twisty Puzzle Grand Prix 03/30
05.03.2011 KRJ Viehättävä Grand Prix 03/50
06.03.2011 KRJ Viehättävä Grand Prix 02/50
19.03.2011 KRJ BC Stables Intermediate II 07/51
23.03.2011 KRJ BC Stables Intermediate II 01/51
23.03.2011 KRJ Salpicar Intermediate II 05/30
28.01.2012 KRJ 6 Sins Vaativa A 06/50
30.01.2012 KRJ Yamera Intermediate II 04/48
01.02.2012 KRJ Land of Cannabian Grand Prix 05/50
12.02.2012 KRJ Skurvash Grand Prix 02/50
17.02.2012 KRJ Skurvash Grand Prix 05/50

Jälkeläislista

Syntymäpäivä Varsan nimi Isä Omistaja
12.12.2010 Madagascar Twist Givenchy Kelsey

Päiväkirja

12.12.2010 Jännitys oli huipussaan, kun astutin African hienolla kouluorillani Givenchyllä eli Vinskillä. Odotin innolla, millainen veitikka varsasta tulisi, kun molemmat vanhemmat olivat niin hienoja ja kouluradoilla menestystä niittäneitä, ja tammallani oli sukujuuria aina Afrikassa asti. Joulukin teki tuloaan, ja tänä vuonna myös aina niin aurinkoista Kaliforniaa koetteli suhteellisen kova talvi. Lunta riitti ja pakkastakin oli reilusti. Nousin aamulla poikkeuksellisen aikaisin, ja vein African aamuruokinnan jälkeen läntiseen tarhaan jaloittelemaan paksu loimi päällä. En kuitenkaan pitänyt tammaa kovinkaan kauaa ulkona, sillä en tahtonut riskeerata mitään. Juuri eilen tallilla vieraillut eläinlääkäri oli nimittäin ennustellut varsan syntymää juuri näille päiville, ja olin samaa mieltä hänen kanssaan. Africa jatkoi päivänsä viettämistä isossa varsomiskarsinassa, ja kävin moikkaamassa sitä aina kun töiltäni joudin. Mennessäni tekemään iltaruokintaa varsomiskarsinoille, huomasin, että African synnytys oli täydessä vauhdissa. Kyseessä oli tamman ensimmäinen varsa, enkä halunnut minkään menevän vikaan. Niinpä kiiruhdin hakemaan Erikin, joka kesken Selviytyjien jännän kohdan ryntäsi tohvelit jalassa talliin. Africa kuitenkin selviytyi ensimmäisen varsan synnyttämisestä ongelmitta, ja pian saimmekin jo ihastella isänsä näköistä, komeaa ja täysin tervettä orivarsaa. Eläinlääkäri saapui muutaman päivän kuluttua tarkistamaan emän ja varsan, mutta mitään poikkeavaa ei löytynyt. Vielä viikon kuluttua varsan syntymästä emme olleet keksineet sille nimeä. Joulu oli aivan lähellä ja niimpä me kahvipöydässä (minä join teetä, kahvi saa voimaan pahoin!) mietimme kuumeisesti, mikä ihme sen pienen ja vetreän pojan nimeksi tulisi. Johdimme African nimestä sopivia sanoja, ja lopulta nimi kuin loksahti paikoilleen - African ensimmäisestä varsasta tuli Madagascar Twist, ja niin Madagascar ja Africa sekä tallin väki valmistautuivat joulun tuloon.

20.09.2010 Tänään oli tärkeä päivä - uusi Grand Prix-tason kisatykkini saapuisi Twisty Puzzleen iltapäivällä. Olin jo eilen laittanut kaiken tamman karsinassa valmiiksi - Africa muuttaisi heinäkuussa tyhjilleen jääneeseen karsinaan, johon Erik oli eilen asentanut hienon, kullanvärisen nimilaatan. Eilen olin kiskonut Michaelin kuskikseni kesken kitaran soiton ja olimme ajelleet hevostarvikeliikkeeseen, jossa olin taas onnistunut tuhlaamaan aimo summan rahaa. Africalla oli uutuuttaan kiiltelevät, hienot varusteet. Niillä kyllä kelpaisi lähteä ensimmäisiin kisoihin. Aamulla kävin vielä tsekkaamassa, että karsinassa oli kaikki reilassa. Neljän aikaan iltapäivällä suuntasimme sitten rahdin kuljetukseen erikoistuneelle lentokentälle, jonne Africaa ja muuta eläinlastia Amerikkaan Saksasta tuova lentokone oli tullut. Tallin pihassa talutin uteliaalta vaikuttaman tamman näytille talliväelle. Africa käyttäytyi erittäin kiltisti, hörisi tuttavallisesti ihmisille ja hevostovereille eikä pelännyt pihalla juoksentelevia koiria. Trakehner pääsi uuteen karsinaan puhtaisiin kuivikkeihin, ja kaiken kaikkiaan African saapuminen meni hyvin. Tamma ei osoittanut minkäänlaista hermostuneisuutta tai stressaantumista, mikä oli loistava juttu. Illalla kävin sulkemassa tallista valot, ja toivottamassa Africalle hyvää yötä muutaman hevosherkun merkeissä. Tamma söi herkut ruokakiposta tyytyväisenä, ja minusta tuntui, että hevonen oli jo ensimmäisillä sekunneilla hyväksynyt Twisty Puzzlen uudeksi kodikseen.

16.09.2010 Frankfurt on aina ollut minusta hieno kaupunki, ja ihailen suuresti isotätiäni, joka on kerännyt suuren määrän taidetta isoon taloonsa kaupungin laitamille. Vaikka minun pitikin olla Saksassa pelkästään lomalla, aloin jo pakatessani pohtimaan tallijuttuja ja niinpä ennen pitkää löysin itseni mieheni Michaelin kanssa vanhan tutun kasvattajan, Jeremias Macnairin maalaistyylisen talon keittiöstä siemailemassa saksalaiseen tapaan hieman Jägermeisteriä ja vaihtamassa kuulumisia. Jeremias kertoi, että hänen vaimonsa sisarella Milenalla olisi myynnissä lupaava kouluratsu. Seuraavana päivänä lähdimme ajelemaan hieman selvempinä kohti Milenan tallitiloja, jotka olivat pienet mutta erittäin minimalistiset ja siistit. Hän otti meidät hyvin vastaan, ja esitteli minulle muitakin hevosiaan. Michael oli paljon kiinnostuneempi Milenan miehen antiikkiautosta, ja niinpä teinipoikien tasolle vajonneet miekkoset (myös Jeremias, jolta en autoinnostusta todellakaan odottanut) suuntasivat autotalliin ja minä Milenan kanssa African karsinalle. Milena kertoi, että Africalla oli erittäin mielenkiintoinen ja houkutteleva suku, ja tammalla itsellään oli runsaasti lahjoja kouluratsastuksen saralle. Varustaessani Africaa tajusin, että tamma oli erittäin kiltti ja mukava (verrattuna joihinkin Twistyn laholatvaisiin koneihin..). Ratsastaessani maneesissa hetken aikaa vakuutuin lopullisesti tamman potentiaalisuudesta. Niinpä sovimme Milenan kanssa, että tamma lähtisi minun mukaani, ja kävimme tekemässä kauppakirjat hänen toimistotiloissaan. Kävin raastamassa Michaelin ja Jeremiaan antiikkisen amerikanraudan luota nykyaikaisemmalle, heistä kovin tylsälle hopeanharmaalle maasturille, jolla sitten kruisailimme takaisin Jeremiaan luokse ja lopulta isotätini kodille toiselle puolelle Frankfurtin kaupunkia.

Ulkoasu © Maiju V. 2011 / Otsikon kuvat © Gestüt Ligges & De Wiemselbach & / Otsikon runo on Ode to Joy, runoilijaa ei tiedetä.