B(l)ond Vegas "Bondi, Blondi" - virtuaalihevonen

Virallinen nimi  B(l)ond Vegas Rekisterinumero  VH00-000-0000 Sukupuoli ori Painotus kouluratsastus Rotu suomalainen puoliverinen Koulutustaso re: 100 cm ko: Grand Prix Syntymäaika 15.01.2010 Kasvattaja Troya, Las Vegas Säkäkorkeus 170 cm  Omistaja VRL-09079

B(l)ond Vegas saapui minulle Las Vegasista yhdessä toisen oripoikani Dark Knight Vegasin kanssa. Olin jälleen selaillut puolihuolettomasti ht.netin syövereiden myynti-ilmoituksia ja silmieni eteen osui Troyan kirjoittama, varsin iskevä ja myyvä mainos: Taas Vegas-vauvoja kaupan - osta omasi nyt! En voinut vastustaa kiusausta avata tuota myynti-ilmoitusta ja lueskella tarkemmin, millaisia vauvoja tällä kertaa olisi kaupan. Olin innostunut vanhalinjaisista puoliverisistä ja minulla oli ennestään jo kaksi herrasmiestä Vegasista. Näin ollen pohdin tovin jos toisenkin, mistä hevosesta tarjoaisin, ja päädyin kahteen oriin, joista raapustelin tarjouksen ja pistin sen matkaan. Vauvakaupan päättymistä odoteltiin hetki, ja kun Troya ilmoitti varsojen uudet kodit, sain jälleen hyppiä riemusta ja matkata Las Vegasiin hakemaan kahta, uutta ja uljasta oriani Twistyyn. Bondilla on todella upea suku ja kaikki mahdollisuudet menestyä koulukilpailuissa, ja tulevaisuudessa herraa tullaankin näkemään kilpailemassa vaativissa kouluratsastusluokissa.

Lyhyesti kuvailtuna Bondi on varsamaisen kuriton, uhkarohkea, joskus jopa hermoja raastavan huoleton mutta kaikessa kurittomuudessaankin sympaattinen ja syötävän suloinen oriherra, joka valloittaa jokaisen vastaantulijan sydämen käytöksellään. Silloin tällöin myös hieman naisellisesti Blondiksi kutsuttu fwb-herra osaa tehdä vaikutuksen ihmiseen kuin ihmiseen suloisella luonteellaan. Se on varsinainen mamman kultapoika ja nauttii saamastaan huomiosta hyvinkin paljon. Aina kaikki ei Bondin kanssa ole kuitenkaan ruusuilla tanssimista, sillä välillä oripoika osaa tehdä elämän hyvinkin hankalaksi käyttäytyessään kuin pahainen kakara. Joskus Blondin tempaukseen hermostuu yksi jos toinenkin, mutta ei tälle hurmaavalle kouluhevoselle pitkään jaksa olla vihainen. Ori ei myöskään ole yksinomaan pelkästään söötti ja valloittava luonteeltaan, vaan se osaa asiansa myös kouluratsastuksen puolella. Yhteistyökykyisen puoliverisen kanssa työskentely on yleensä hauskaa ja helppoa, eikä Blondin kanssa tarvitse käyttää kovia otteita. Se viihtyy ihmisten seurassa ja kaikenlaiset rapsuttelijat, ihastelijat ja hoitajat ovat aina tervetulleita orin karsinalle. Herra ottaa vieraatkin ihmiset uteliaisuudella vastaan, varsinkin jos näillä sattuu olemaan makupaloja mukanaan. Muiden hevosten seura kelpaa usein Blondille, ja varsinkin tammojen perään se haikailee kovasti. Ori voi siis luokitella myös melkoiseksi casanovaksi, sillä herra jaksaa hirnua tammoille vaikka kuinka kauan ja yleensä nämä hurmaavat neidit vastaavat Bondille takaisin yhtä kimakasti ja innostuneesti kuin ori on itse niille lemmenloruja luritellut. Ihmisnaisetkin kokevat saman kohtalon ja ihastuvat sympaattiseen oriin alta aikayksikön. Ori on siis melkoinen hurmuri ja siitä on todella helppo pitää.

Hoitaessa orin käyttäytyy usein melko kurittomasti. Se pyörii karsinassa kuin hyrrä, väistelee hoitajan harjaa taidokkaasti ja yrittää tunkeutua karsinan avoimesta ovesta ulos hoitajan noutaessa harjapakista vaikkapa pölyharjaa. Kurittoman käytöksen takia Bondi onkin helpoin hoitaa käytävällä. Jos orin sitoo karsinaan kiinni, se alkaa helposti riuhtomaan itseään irti ja riuhtoo riimunarua irti karsinasta niin kauan, kunnes solmu aukeaa tai naru muuten irtoaa kiinnityspaikastaan. Karsinassa vapaana ollessaan Bondi hyörii ja pyörii eikä hoitamisesta tule yhtään mitään. Hoitajan kannattaa ottaa oriherran käytös huumorilla ja käyttäytyä itse rauhallisesti yrittäessään pyydystää Blondia karsinasta käytävälle tai kiinni sidottaviksi. Kun otuksen sitten saa sidottua kiinni joko karsinaan tai käytävälle, hoitaminen sujuu paljon helpommin ja nopeammin. Blondi on kuitenkin melko utelias ja se seurailee tarkkaan katseellaan, mitä hoitaja oikein puuhastelee. Ori katsoo kiinnostuneena, kun hoitaja esimerkiksi noutaa harjakopasta harjan tai kiertää herran toiselle puolelle harjaamaan toista puolta. Bondin saa harjattua joka puolelta melko lailla ilman ongelmia, eikä se ala riehumaan vaikka hoitaja harjaisi päätä, mahaa, jalkoja tai muuta yleensä hevosille epämiellyttävää kohtaa. Kavioiden puhdistuksessa ori toimii nopsaan - yleensä herra nostaa jo yhdestä pyynnöstä jalkansa ylös ja hoitaja voi siinä sitten ihan rauhassa puhdistella puoliverisen kavion. Blondin harjaa ja häntää voi letittää ja kammapa tuntikausia, jos tahtoo. Ori ei ole moisesta puuhasta moksiskaan ja antaa väkertää jos jonkinlaisia letityksiä ja muita hienouksia kuontaloonsa. Johtuneeko tämä sitten tyttömäisestä lempinimestä vai mistä, kukapa tietää. Satulan ja suitset nähdessään Bondi innostuu, höristää korviaan ja kurkottelee päätään varusteiden suuntaan. Ne ovat herran mielestä jokaikisellä varustamiskerralla kovinkin kiinnostavat ja aina niitä pitäisi saada tutkia lähemmin ennen selkään ja päähän laittamista. Satulan voi kuitenkin asettaa orin selkään nopealla tahdilla, ja satulavyönkin kiristellä ihan hyvin. Bondi saattaa kuitenkin steppailla hieman paikoillaan ja askeltaa myös sivuaskelia, mutta tämä asia korjaantuu hyvin nopeasti komentalla oria hieman. Sen jälkeen se yleensä asettuu ja seisoo kiltisti paikoillaan niin kuin ei olisi ikinä mitään tehnytkään. Tämä naurattaa monia ja yleensä ori ei enempää kielteistä palautetta saakaan satulavyön kiristelyn aikana. Kuolaimia Blondi ei oikein tahtoisi huolia suuhunsa, ja se nostelee päätään korkeuksiin välttääkseen nuo ikävät metallirotjakkeet, jotka pitäisi tunkea orin suuhun. Bondi ei halua niitä suuhunsa ja väistelee päällään mokomia minkä ehtii. Lopulta ori kuitenkin luovuttaa ja antaa pujottaa suitset päähänsä ottaen samalla kuolaimetkin suuhunsa. Näin suitsien remmitkin saa kiristeltyä loppuun Bondin ollessa kovin alistuneen näköinen suitset päässään. Suojat tai pintelit saa ujutettua oripojan jalkoihin helposti, eikä se yleensä edes huomaa, että mokomat kääritään tai laitetaan sen kinttuihin.

Taluttaessa Bondi astelee eteenpäin hyvin jännällä tyylillä. Sen askeltamistapaa voisi kutsua melkeinpä tanssimiseksi tai ballerinamaiseksi hypähtelyksi. Ori kulkee pehmein ja kevein askelin, pää korkealla ja korvat höröllä. Blondi etenee talutettaessa eteenpäin melko nopeaa vauhtia, ja silloin tällöin taluttajalla saattaa olla ongelmia pidätellä reippaasti kulkevaa oripoikaa. Henkihieverissä Bondin riimunarun päässä ei kuitenkaan tarvitse roikkua, mutta melko hankalaa orin taluttaminen silloin tällöin on. Orin riimuun johtavaa riimunarua kannattaakin pitää vähän pidemmällä, jotta Blondi pääsee ottamaan tilaa itselleen ja kävelemään tanssivin askelin. Tarhasta tai laitumelta haettaessa herra odottelee kärsivällisenä taluttajaa portilla, mutta kun taluttaja sitten tulee ottamaan Bondia kiinni, ori lähtee kovaa vauhtia kauemmas portista ja hirnuu sieltä hoitajalle kuin pahainen kakara. Tässä leikissä kannattaakin olla ovela, ja olla huomioimatta Bondin leikkimistä tarhassa. Lopulta ori antautuu taluttajalle kiinni ja kävelee nöyränä taluttajan vierellä tarhan portista ulos. Kun oria taluttaa tammojen ohi, kannattaa varautua melkoisiin lemmenlauluihin. Näistä serenadeista ei meinaa nimittäin loppua tulla, sillä Blondi varsinaisena casanovana jaksaa hirnua tammoille vaikka koko päivän ja illankin jos se siitä on kiinni. Yleensä ori saa hurmattua myös tammat mukaan lemmenlurituksiinsa ja siinä sitten hirnutaan ja höristään puolin ja toisin tarhan aitojen lävitse. Taluttajan onkin syytä houkutella puoliverisen kiinnostus itseensä ennen tammalaitumen tai tammojen yleensä ohittamista. Jos Bondi on kiinnostunut taluttajasta enemmän kuin lähellä olevista tammoista, välttyy pahimmilta rakkauslauluilta ja pääsee joskus Blondin kanssa myös päämääräänsä eli tarhaan, tallin, laitumella tai minne ikinä nyt onkaan puoliveristä taluttamassa.

Eläinlääkärin tarkastaessa ori käyttäytyy yhtä kurittomasti kuin muutenkin. Blondin hieman varsamainen käyttäytyminen saa eläinlääkärin kuitenkin useimmiten vain hymyilemään ja lopulta orikin hieman rauhoittuu eikä väistele enää eläinlääkärin käsiä ja tutkimusvälineitä tämän yrittäessä tarkastaa oripoikaa. Kengittäjä on Blondille se, jolle ei sitten yhtään vikuroida. Herra seisoo jäykkänä paikoillaan kengittäjän kengittäessä oria ja voi olla varma, ettei hevonen liikahda yhtään mihinkään. Vasta, kun kengittäjä on saanut hommansa täysin päätökseen ja siirtynyt hieman kauemppas Bondista, uskaltaa herra liikahtaa johonkin suuntaan ja rentoutua vähitellen entiselleen. Lastatessa ori aloittaa taas varsamaisen leikkimisen. Se väistelee trailerin ramppia taidokkaasti ja askeltaa ristiin ynnä muuta mukavaa vain välttääkseen astelemisen tuohon epämääräiseen pömpeliin. Kun Blondi sitten lopulta suostuu astelemaan ramppia pitkin traileriin, se kävelee rampilla kuin miesmalli keinuvin askelin kuin olisi aina astellut traileriin sisään, vaikka äsken vielä yritti kaikin tavoin välttää astumista rampille. Matkan ajan Bondi osaa käyttäytyä trailerissa säyseästi, vaikka siellä olisikin muita hevosia.