Fame Monster Twist "Feimi" - virtuaalihevonen

Virallinen nimi  Fame Monster Twist Rekisterinumero  VH00-000-0000 Sukupuoli tamma Painotus esteratsastus Rotu trakehner Koulutustaso re: 150 cm ko: vaativa A Syntymäaika 24.12.2009 Kasvattaja yukitora, Twisty Puzzle Säkäkorkeus 166 cm  Omistaja VRL-09079

Jouluaattona 2009 maailmaan putkahti odotettu ja toivottu varsa, jonka varaan asetettiin paljon. Olin päättänyt teettää upealla Fairytale-tammallani varsan, joka saisi äitinsä tavoin F-kirjaimella alkavan nimen ja tulisi minulle uudeksi kisatykiksi jatkamaan linjaa, joka Fairytalesta alkoi. Astutin Fairytalen omalla orillani, menestyneellä "Fukilla" ja kun rakkain puoliveriseni todettiin tiineeksi, olin onnesta soikeana ja tein kaiken Fairytalen tiineyteen niin huolella kuin vain voin. Tamman laskettu aika oli joulukuussa ja me tallilaisten kanssa laskimme päiviä ja mietimme jo varsan nimiä ja sitä, millainen siitä tulisi. Matkassa oli tietysti vielä monta mutkaa, mutta kuten myöhemmin saimme nähdä, kaikki sujui varsin hyvin. Pieni rääpäle putkahti maailmaan jouluaattona, parhaimpana lahjana sille joululle. En tosin edes tajunnut varsan syntyessä, että oli jouluaatto - olin valvonut Fairyn synnytystä yön yli satulahuoneesta käsin, mutta tamma synnytti varsan ilman apua ja emä ja pienokainen voivat hyvin eläinlääkärin tarkistettua ne. Vasta tallityttöjen ja -poikien tullessa tuomaan suosikkihevosilleen ja minulle pakettaja tajusin, että oli jouluaatto. Pikkuinen sai nimekseen Fame Monster Twist, ja kuten myöhemmin paljastui, ei nimivalinta osunut ollenkaan hutiin. Tutummin Feimiksi kutsuttu nykyinen diivalady jatkaa äitinsä jalanjäljissä kisakentillä niittäen toivottavasti samanlaista mainetta kuin vanhempansa ja sukunsa.

Fame Monster Twist eli Feimi on yksinkertaisesti sanottuna diivojen diiva. Se on nirso kaiken mahdollisen suhteen - niin ihmisten, ruuan, varusteiden kuin hevosseurankin. Tamma tahtoo aina näyttää mahdollisimman kauniilta ja päästä esiintymään aina ja kaikkialla. Shownaisen elkeet omistava Feimi raastaakin tallilaisen hermoja, mutta jotkut ihastuvat tamman luonteikkuuteen ja haastavuuteen. Trakehner on toki toisinaan kettumainen käyttäytyessään kuin mikäkin prinsessa, mutta siitä löytyy myös ihmisystävällisyyttä ja yhteistyöhalua sekä lahjakkuutta esteradoille. Nämä piirteet pääsevät temperamenttisen Feimin kanssa esiin vasta, kun siihen on luonut kunnon suhteen ja saanut hevosen luottamaan itseensä ja lopettamaan turhan pöyhkeilyn. Sitä ennen on kuitenkin luvassa runsaasti ketutusta, kirosanoja, hikeä ja työtä, jonka Feimi aiheuttaa käytöksellään. Naismaisen ailahtelava puoliverinen vaatii seurakseen kokeneen ja kärsivällisen käsittelijän, joka osaa antaa sille tarvittavasti huomiota mutta toisaalta pistää stopin turhasta riehumiselle, jota Feimi tuppaa harrastamaan. Pohjimmiltaan tamma on kuitenkin vain särmikäs ja persoonallinen otus, jonka kanssa on loppujen lopuksi kaikesta huolimatta antoisaa ja palkitsevaa työskennellä, kunhan eläimen saa luottamaan itseensä ja tekemään halutulla tavalla.

Tamman hoitaminen on useimmiten yhtä painajaista. Toisina päivinä Feimi haluaisi olla karsinassa ja toisinaan taas käytävällä. Toisinaan hoitaja on kiva ja toisinaan taas täystorvi. Hyvinä päivinä pääharja on tarpeeksi pehmeä ja huonona aamuna kalleinkin silkkipielus olisi liian karkea harjaamaan Hänen Kuninkaallisen Diivautensa hipiää. Feimiä harjatessa täytyykin vain käyttää maalaisjärkeä ja unohtaa tamman paheksuvat tuhahdukset, hörinät ja jalan lattiaan pamautukset ja hoitaa se ihan niin kuin kaikki muutkin hevoset. Trakehner on kaikkein paras hoitaa karsinassa, jottei käytävällä vastaantulevat hevoset häiritse harjausta. Kiinni sitominen kannattaa myös, sillä se estää Feimiä pyörimästä turhaan ympyrää karsinassa - tamma nimittäin harrastaa tätä toisinaan ihan vain piruillakseen hoitajalle, jos eläimellä sattuu olemaan oikein huono ja kaikin puolin kaamea päivä. Feimiä hoitaessa kannattaa muistaa, että vaikka tamma protestoisikin hoitajan alkaessa harjata sitä vaikkapa takomalla kaviotaan oveen, on tämä yleensä vain eläimen huomionhakua ja turhanpäiväistä sähläämistä. Hoitajan ei siis tarvitse olla kauhusta kankeana Feimin viskoessa päätään merkitsevästi yhden vedon jälkeen - yleensä kun hoitaja ei tosiaan paina harjalla liian lujaa vaan trakehner vain ylireagoi ollakseen hankala. Hännän ja harjan selvittely ja letittäminen sujuu Feimin kanssa hyvin. Koska tamma tahtoo olla kaunis ja näyttää hyvältä, se ei sotke itseään laitumella eikä myöskään esitä vastalauseita sille, jos sen karvoja letitetään. Kannattaa kuitenkin olla sen verran varuillaan, että Feimi saattaa tähdätä kipakan potkun taaksepäin, jos hoitaja sen mielestä kiskoo häntäjouhia liian lujaa. Kavioiden putsaus ei sen sijaan ole trakehnerin mieleen, ei sitten yhtään. Jalka ei meinaa nousta vaikka kuinka pyytää ja anelee, ja Feimi vain tuijottaa hoitajaa koppavaan tyyliinsä. Puoliverisen kanssa täytyykin tässä suhteessa olla napakka ja käskeä eläin vain nostamaan jalka. Yleensä tamma uskoo, kun sille sanotaan asiasta kunnolla ja näytetään, kuka määrää kaapin paikan. Sädettä kannattaa varoa, sillä pienikin hipaisu kavion tuntevaan kohtaan saa Feimin luimistelemaan ja kiskaisemaan jalan takaisin maahan.

Taluttaessa Feimi kulkee pää koholla ja korvat hörössä kuningattaren elkein pitkin tallipihaa. Ilmekään ei värähdä Twisty Puzzlen prinsessan tutkaillessa vaativana valtakuntaansa. Yleensä Feimin harmiksi taluttaja kuitenkin palauttaa diivan pilvilinnoistaan maan pinnalle nykäisemällä riimunarun toisesta päästä suunnan muutoksen merkiksi. Puoliverinen on talutettaessa melko rauhallinen, mutta toisinaan Feimi uppoutuu ilmeisesti syviin haaveisiinsa kuninkaanlinnasta ja komeista prinsseistä sekä vaikka kokonaisesta valtakunnasta (meidän suuruudenhullu neitihän ei tyydy pelkkiin säälittäviin puolikkaisiin) ja sitä joutuu raahaamaan mukanaan hetken ennen kuin tamma herää todellisuuteen ja jatkaa reipasta kulkuaan. Feimi kiertää kuralätäköt ja mahdolliset likaantumismahdollisuudet kaukaa ja tyytyy tervehtimään satunnaisia hevostuttaviaan vain korvia höristämällä ja häntää huiskauttamalla. Tarhasta noudettaessa Feimi pönöttää heti ensimmäisenä portilla - se on hierarkiassa korkealla, sillä tammalla on suuri ego ja sen verran temperamenttia ja riidanhaluisuutta luonteessaan, ettei eläin alla toisten tammojen (edes suurimmanosan vanhemmista) hyppiä silmilleen. Varsinkin uudet tulokkaat saavat yleensä melkoista pöllytystä Feimiltä, jonka vuoksi se tarhataankin yleensä yksin - moni muukaan kun ei neidin seuraksi kelpaa. Pari bestistä tältä diivalta löytyy kuitenkin, ja ne hännystelevät prinsessaa hovineitona ja ovat niitä harvoja, joita tamma hyväksyy seuraansa.

Feimin lastaaminen vaatii hyviä hermoja ja työpanosta. Tamman ego kun ei meinasi mahtua ahtaaseen kopperoon eikä se haluaisi millään nyhjöttää trailerissa koko kuollettavan tylsää matkaa ilman huomiota syrjässä kaikelta. Siksi Feimi protestoikin hyvin näyttävästi vaunuun menoa, ja parhaimmillaan sen kanssa saa taistella tuntitolkulla ennen kuin tamma nöyrtyy ja astelee traileriin. Sellaiset ihmiset, joihin Feimi luottaa, saavat trakehnerin helposti lastattua, mutta ne, joihin eläin ei ole sidettä muodostanut, saavat tuta nahoissaan puoliverisen inhon lastaamista kohtaan. Feimi saattaa näykkiä ja toisinaan vaikka potkaistakin, mutta ihan päättömästi se ei kuitenkaan ala traileriin mennessä riehumaan. Eläinlääkäristäkään puoliverinen ei liiemmin välitä. Se tuijottaa yleensä vakiolääkäriämme suhteellisen halveksuen ja astelee taluttajan perässä pää itsepäisesti pystyssä eläinlääkärin tutkittavaksi. Tutun ja turvallisen ihmisen kanssa Feimi ei kuitenkaan yritä eläinlääkäriltä karkuun ja käyttäytyy suhteellisen asiallisesti. Myöskään kengittäjä ei ansaitse Feimiltä tuttavallisuutta tai ystävällisyyttä, mutta häneen neiti suhtautuu suhteellisen mukavasti eikä nyrpistele turpaansa kuten eläinlääkärin kanssa, vaan astelee neutraalina ja vakioihmiseensä luottaen kengitettäväksi.

Kun monet ensi kertaa nousevat hevosen selkään, yleisin kommentti ratsastuksen jälkeen on se, että Feimi ei osaa muuta kuin kiukutella ja pöyhkeillä. Tämä on kuitenkin väärä luulo, sillä tamma täytyy voittaa puolelleen, ennen kuin sen kanssa voi työskennellä kunnolla. Tuntemattomat eivät saa Feimin kanssa satulasta käsin juuri mitään aikaan - trakehner vain jumittaa, venkoilee, puree kuolainta ja käyskentelee koppavana ympäri kenttää niin, etteivät mitkään avut mene läpi ja mikään haluttu ei tunnu onnistuvan. Tamma on pitkälti vain yhden ihmisen hevonen, mutta muutama muukin onnistuu kyllä luomaan siihen hyvän suhteen, jos vain jaksaa yrittää. "Oman" ihmisensä kanssa Feimi sen sijaan muuttuu kuuliaiseksi ja reippaaksi ratsuksi, jolta löytyy energiaa ja sisua toimia pitkään ja vakaasti ihmisen käskyjen mukaan. Puoliverinen jaksaa keskittyä pitkään, eikä sen ratsastamiseen suhteen luomisen jälkeen tarvita mitään maagisia taikatemppuja tai edes kovaa kättä tai vuosien kokemusta. Kouluratsastus ei ole ihan se Feimin laji, mutta kyllä tamma sitäkin taitaa helppo A-tasolle saakka. Neidin liikkeet ovat lennokkaat ja pitkät ja sen liikehdintä on yleensä suhteellisen vauhdikasta. Feimi ei kuitenkaan riistäydy käsistä juuri missään tilanteessa tai reagoi liikaa ympäristöönsä. Kun ratsastajalla on hyvä tuntuma neitiin ja hevosta jaksetaan ratsastaa eteenpäin tunnollisesti ja hyvin, se toimii hienosti myös koulupuolella. Esteet sen sijaan ovat Feimin rakkaus ja se laji, jossa tamma pärjää ja johon se on kasvatettu. Tamma innostuu selkeästi nähdessään esteitä ja sitä joutuukin aluksi hieman toppuutelemaan. Tuntemattomalla ratsastajalla Feimi ei kuitenkaan kuuntele apuja esteilläkään, päinvastoin - jos selässä ei ole se ihminen, kenen kanssa puoliverinen tulee toimeen myös maasta käsin ja koulua vääntäessä, hevonen kaahottaa kentällä, loikkii puolivillaisesti ja tulkitsee apuja miten sattuu. Turvallisen ja tutun lempi-ihmisensä kanssa Feimi sen sijaan kuuntelee avut, loikkaa rohkeasti kengurun lailla esteiden yli ja hidastaa vauhtiaan tarvittaessa, kunhan ratsastaja vain pysyy mukana eläimen tahdissa ja jaksaa itse olla kiinnostunut ja keskittää kaikki aistinsa rataan, jota ollaan ratsastamassa. Feimi on herkkä hevonen ja se hermostuu helposti, jos sitä revitään suusta, annetaan sekavia pohkeita tai ei olla mukana varsinkin hypyissä. Tamma iskee jarrut pohjaan ja kieltää, jos ratsastaja vain seilaa mukana eikä ole hypyissä läsnä. Sen sijaan jos ratsastaja työskentelee hevosen kanssa, sujuu esteiden hyppely saumattomasti ja radalta tulee hyviä tuloksia ja aikoja. Maastossa Feimi kulkee nokka pystyssä diivaillen. Siellä se käyttäytyy jopa vieraammillakin ihmisillä suhteellisen asiallisesti, mutta ei suostu ylittämään kuralätäköitä tai lähteä rämpimään likaiselle poluille. Myös kuralätäkön yllättävä ilmestyminen saa Feimin kauhun valtaan ja tamma loikkaa sivuun piittaamatta siitä, onnistuuko ihminen pysyttelemään selässä vai ei. Vesisateella tai muuten huonolla tai kylmällä säällä Feimiä on turha yrittää saada maastoon tai edes juurikaan tallista ulos - se ei suostu liikkumaan mukavasta, kuivasta ja lämpimästä tallista mihinkään.

Kilpailut ovat Feimille paikkoja, joissa se voi viedä diivailun huippuunsa. Tamma liikkuu kilpapaikalla pää pystyssä ylväänä kuin Oscar-voittaja punaisella matolla ja kiinniittää varmasti kisavieraiden huomion - onhan trakehner kuitenkin kunnioitusta herättävä ja kaunis eläin, jonka reipasta liikehdintää katselisi varmasti pidempäänkin. Kilpapaikan äänet eivät häiritse radalle valmistautuvaa Feimiä ja sen lämmittely sujuu yleensä samaan tapaan kuin kotonakin. Radalle päästessään puoliverinen sulkee yleisön osaksi mielestään, liikkuu tutun ratsastajan kanssa mainiossa yhteistyössä lennokkain askelin ja tekee parhaansa. Suorituksen jälkeen Feimi kuuntelee aplodit korvat hörössä selkeästi nauttien niistä. Valokuvaus ei häiritse tammaa - päinvastoin. Eläin on oikea linssilude ja jos kuvaajat tahtovat ikuistaa sen kameroineen, minä omistajana joudun seisottamaan eläintä jatkuvasti tai ratsastamaan sen kameran eteen uudelleen ja uudelleen, Feimin patsastellessa ylväänä salamavalojen räiskeessä. Kunniakierroksella eläin liikkuu koppavana ja itsetietoisena ja antaa yleisölle aihetta rakastaa itseään - onhan se sellainen ihan kamala mutta kamalan ihana diiva ja rinsessa.